Etusivu / MotoGP/MotoE / Hyppäsi skootterin selkään, lähti toteuttamaan unelmaansa ja jäi sille tielle – nyt hänet haluavat MotoGP:ssä kaikki!
Johann Zarco. Kuva: Yamaha Racing

Hyppäsi skootterin selkään, lähti toteuttamaan unelmaansa ja jäi sille tielle – nyt hänet haluavat MotoGP:ssä kaikki!

Unelmat on tehty toteutettavaksi.

Omien teidensä kulkija ja MotoGP-luokan tämän hetken siirtomarkkinoiden tulikuumin kuljettaja Johann Zarco on pitänyt aina visusti tästä ohjenuorasta kiinni.

Zarcosta huokuu kaiken lisäksi vielä juuri sopiva ripaus sellaista boheemin luonnetta ja kapinahenkeäkin, mitä jokaisesta suuresta urheilijasta tulee löytyä.

Zarco, 27, poikkeaa massasta monellakin tavalla. Ranskalainen ei ole tullut siitä samasta muotista, josta – kaikella kunnioituksella – eteläisessä Euroopassa tehtaillaan kuljettajia kuin liukuhihnalta.

Zarco on jalostunut huippukuljettajaksi pitkän kaavan kautta ja moneen muuhun nähden varsin myöhäisessä vaiheessa.

Ja myös erikoisella tavalla.

* * *

Zarco näet teki elämänsä toistaiseksi kenties suurimman ratkaisun 16 vuoden iässä, jolloin hän oli paaluttanut päätöksensä syvälle mielensä syövereihin: minusta tulee MotoGP-sarjan kuljettaja ja minusta tulee maailmanmestari!

Ja mitä Zarco siinä vaiheessa teki?

Pakkasi patongin ja vaihtovaatteita reppuunsa, hyppäsi 50-kuutioisen skootterinsa selkään, ajoi reilun 100 kilometrin matkan Laurent Fellonin perheen luo ja asettui sinne. Legendan mukaan Zarco nukkui useamman vuoden Fellonin olohuoneen sohvalla.

Road racingiin hullaantuneesta Laurent Fellonista tuli tuolloin Zarcon valmentaja ja yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä. Fellon toimii Zarcon managerina ja on muutenkin mukana tämän kaikissa käänteissä.

* * *

Zarco teki teinipoikana Fellonin osalta epäilemättä enemmän kuin nappivalinnan. Vähintäänkin yhtä onnistunut veto oli siirtyä Aki Ajon siipien suojiin suomalaistalli Ajo Motorsportiin.

Zarco saavutti kaudella 2011 silloisen 125-kuutioisten luokan MM-hopean, mutta se visiitti suomalaistalliin kulki tavallaan sekavissa tunnelmissa. Ranskalainen temperamentti kuohahteli, henkinen kantti rakoili, eikä Zarco ollut menestyksestään huolimatta vielä kypsynyt ammattilaisen mittoihin.

Jälkimmäinen tuleminen olikin sitten jo aivan toista. Zarco heitti Ajo Motorsportin väreissä kuuluisia voittovolttejaan minkä ehti ja takoi miltei näytöstyyliin kaksi Moto2-luokan maailmanmestaruutta putkeen kausilla 2015 ja 2016.

Monessa mukana olevalla tallipäällikkö Ajolla oli tiettävästi näppinsä pelissä ystävänsä ja kollegansa Davide Brivion suuntaan myös silloin, kun Zarcolle solmittiin hyvissä ajoin esisopimus kaudeksi 2017 Suzukin MotoGP-luokan tiimiin.

Suzuki sortui kuitenkin kirjaimellisesti junnumokaan, jota se saa luultavasti katua vielä pitkään. Paikan saikin Alex Rins ja pitkälti sillä perusteella, että hän on Zarcoa nuorempi.

Suzuki kuuluu Hondan, KTM:n ja Ducatin lisäksi siihen kaartiin, joka haluaa solmia Zarcon kanssa sopimuksen kausiksi 2019 ja 2020. No, nyt Suzuki saa vuorostaan maistaa omaa lääkettään.

Kosto on Zarcon osalta suloinen.

* * *

Zarco kilpailee vielä tämän kauden Yamahan Tech3-satelliittitiimissä, mutta ei yhtään sen pitempään. Hän haluaa ehdottomasti johonkin tehdastalliin ja sen paikan hän satavarmasti myös ottaa.

Kyse on käytännössä enää siitä, minkä valinnan Zarco ja Fellon tekevät, sillä ottajista ei tosiaankaan ole pulaa: Dani Pedrosan paikalle Hondalle, Bradley Smithin tilalle KTM:lle, tai todelliselle ryöstöretkelle Ducatille Jorge Lorenzon kustannuksella?

Zarcon nykyinen Tech3-pomo Herve Poncharal on tarjonnut kuljettajalleen selkeän ohjeen. Poncharalin mukaan Zarcon kannattaa mennä KTM:lle, jossa häntä tarvitaan Hondaa enemmän.

Mutta riittääkö KTM:n potentiaali vakuuttamaan Zarcon? Se onkin jo aivan toinen juttu. Hondalla Zarco tietäisi pystyvänsä toteuttamaan sitä seuraavaa suurta unelmaa, eli MotoGP-luokan maailmanmestaruutta.

Ellei se sitten napsahda tilille jo tällä kaudella sensaatiomaisesti satelliittitiimin pyörällä. Jos joltain, niin juuri Zarcolta tuokin huima temppu voisi onnistua.

On se vaan niin kova.

Katso myös

Taistelija Crutchlowilla on yhä h*lvetilliset kivut, mutta periksi ei anneta piiruakaan: ”En heitä pyyhettä kehään!”

– Tiedän kavereita, jotka ovat lopettaneet uransa vastaavaan vammaan, mutta olen päättänyt, että en heitä …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *